850 miljoonalla ihmisellä on munuaissairaus. Selvitä tällä minuutin kestävällä kyselyllä, ovatko munuaisesi terveet.
Munuaisten tärkein tehtävä on poistaa verestä kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä. Munuaiset osallistuvat myös verenpaineen säätelyyn, punasolujen muodostuksen säätelyyn ja luuston terveyden ylläpitämiseen. Munuainen on monimutkainen ja huomattavan tärkeä elin, joka huolehtii monista keskeisistä tehtävistä, jotka auttavat ihmisiä pysymään terveinä. Munuaisten merkitystä korostaa se, että hyvälaatuinen elämä ei usein ole mahdollista, jos munuaiset eivät toimi. 2
Jopa 8–10 %:lla aikuisväestöstä on munuaisvaurio, ja munuaissairauksiin liittyvät komplikaatiot johtavat vuosittain miljooniin ennenaikaisiin kuolemiin. 3
Joskus munuaistoiminnasta voi olla menetettynä jopa 90% ennen kuin tila alkaa aiheuttaa merkittäviä oireita potilaassa 3
Tarkista tämän helposti verkossa tehtävän kyselyn avulla munuaissairauden riskisi. Kyselyn tulosten perusteella sinulle voidaan ehdotettaa mahdollisia jatkotoimia. Vakuutamme, että vastauksesi pysyvät täysin nimettöminä.
Tätä testiä ei ole tarkoitettu korvaamaan keskustelua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jos jokin munuaisiin liittyvä asia epäilyttää sinua tai sinulle herää kysymyksiä, ota yhteyttä lääkäriisi.
Tätä testillä on tuettu AstraZenecan ja Boehringer Ingelheimin rajoittamattomilla koulutusapurahoilla.
Munuaistesti
Kysymys 1/7:-
Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on
diabetes?
Munuaistesti
Kysymys 2/7:፡-
Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on korkea
verenpaine?
Munuaistesti
Kysymys 3/7:-
Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on
sydänsairaus tai sydämen vajaatoiminta?
Munuaistesti
Kysymys 4/7:
Esiintyykö sinulla säännöllisesti
jalkaterien/alaraajojen turvotusta tai kasvojen
pöhöttyneisyyttä?
Munuaistesti
Kysymys 5/7:
Onko sinulla perheenjäseniä, joille on tehty
munuaisensiirto, jotka ovat saaneet dialyysihoitoa tai
joilla on todettu munuaisten vajaatoiminta?
Munuaistesti
Kysymys 6/7:
Käytätkö säännöllisesti ilman reseptiä myytäviä
kipulääkkeitä?
Munuaistesti
Kysymys 7/7:
Käytätkö säännöllisesti rohdosvalmisteita tai
paikallisvalmisteita painonpudotukseen tai jonkin muun
vaivan hoitoon?
Munuaistesti
Tulokset – et kuulu riskiryhmään:
Sinulla ei ole merkittäviä munuaissairauden kehittymiseen liittyviä riskitekijöitä. Näiden vastausten peiusteella munuaissairauden riskiä ei voida kuitenkaan täysin poissulkea.
Nykyään tiedämme, että munuaissairauden kehittymiseen on olemassa myös muita kuin lääketieteellisiä syitä. Tällaisia ovat esimerkiksi 4
- asuinpaikkaan liittyvät ongelmat
- työpaikkaan liittyvät ongelmat
- ruokavalio
- liikunnan määrä
- tarvittavan lääketieteellisen hoidon saatavuus
LISÄTIETOA MUNUAISSAIRAUDEN EHKÄISEMISESTÄ:
Maailman Munuaispäivä (World Kidney Day) kampanjan 8 kultaista sääntöä munuaissairauksien ennaltaehkäisemiseksi
Munuaissairaudet ovat ”hiljaisia tappajia”, jotka merkittävästi heikentävät elämänlaatua. Munuaissairauden kehittymisen riskiä voi kuitenkin pienentää useilla helpoilla keinoilla. Katso 8 kultaista sääntöä!
Tulokset – kuulut riskiryhmään:
SINULLA SAATTAA OLLA MUNUAISSAIRAUDEN RISKI
Omat tiedot
Ikäni:
Sukupuoleni:
Painoindeksini:
1) Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on
diabetes?
2) Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on korkea
verenpaine?
3) Onko sinulle joskus sanottu, että sinulla on
sydänsairaus tai sydämen vajaatoiminta?
4) Esiintyykö sinulla säännöllisesti
jalkaterien/alaraajojen turvotusta tai kasvojen
pöhöttyneisyyttä?
5) Onko sinulla perheenjäseniä, joille on tehty
munuaisensiirto, jotka ovat saaneet dialyysihoitoa tai
joilla on todettu munuaisten vajaatoiminta?
6) Käytätkö säännöllisesti ilman reseptiä myytäviä
kipulääkkeitä?
7) Käytätkö säännöllisesti rohdosvalmisteita tai
paikallisvalmisteita painonpudotukseen tai jonkin muun
vaivan hoitoon?
Mahdolliset jatkotoimet
Kyselyssä antamiesi vastausten perusteella sinulla on jokin riskitekijä, joka voi johtaa munuaisten toiminnan heikkenemiseen: 4,5,6,7,16,17
- diabetes
- sydänsairaus
- korkea verenpaine (hypertensio)
- jollakulla perheenjäsenelläsi on munuaissairaus, hänelle on tehty munuaisensiirto tai hän on saanut dialyysihoitoa. Munuaissairauden kehittyminen on 2–3 kertaa todennäköisempää, jos perheenjäsenellä on munuaissairaus, hän on saanut dialyysihoitoa tai hänelle on tehty munuaisensiirto.
- ylipaino tai lihavuus. Ylipaino voi johtaa terveysongelmiin, jotka puolestaan voivat aiheuttaa munuaissairauden kehittymisen.
- jalkojen tai jalkaterien turvotus tai kasvojen pöhöttyneisyys voivat olla merkki munuaissairaudesta
- kipulääkkeiden säännöllinen käyttö voi vahingoittaa munuaisia
- rohdosvalmisteiden tai paikallisvalmisteiden säännöllinen käyttö voi vahingoittaa munuaisia.
Munuaissairauden kehittymiseen on myös muita kuin lääketieteellisiä syitä. Tällaisia ovat 5,8
- asuinpaikkaan liittyvät ongelmat
- työpaikkaan liittyvät ongelmat
- ruokavalio
- liikunnan määrä
- tarvittavan lääketieteellisen hoidon saatavuus
Munuaissairaus tarkoittaa, että munuaiset eivät toimi kunnolla. Yleensä syynä on, että korkea verenpaine, diabetes tai muut terveysongelmat ovat vahingoittaneet munuaisia.
Kun olet keskustellut munuaistesi terveydestä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, hän saattaa teettää munuaisten ja sydämen terveyden seuraamiseksi seuraavia tutkimuksia, joista käytetään myös lyhennettä ABCDE:
A = virtsan albumiini eli valkuainen (Albumin in urine) B = verenpaine (Blood pressure) C = munuaistoimintaa mittaava kreatiniini ja kolesteroli (Creatinine and Cholesterol) D = verensokeri (Diabetes) E = munuaissuodatusnopeus (eGFR), joka kuvaa munuaisten kuonanpoistokapasiteettia
Sinulle saatetaan tehdä tiettyjä kokeita sen mukaan, mitä terveydenhuollon resursseja alueellasi on käytettävissä: 4,9
- eGFR: verikoe, jossa kreatiniinin määrityksen avulla mitataan, miten hyvin munuaisesi poistavat kuona-aineita elimistöstä
- U-AlbKrea: koe, jolla tarkistetaan albumiiniproteiinin määrä virtsassa (tulos suhteutetaan virtsaan erittyvät kreatiniinin määrään)
- vuorokausivirtsan keräys
- virtsan seulontakoe, jolla määritetään erittyykö virtsaan valkosoluja, punasoluja, verensokeria (glukoosia), valkuaisaneita ja onko virtsassa tulehduksen merkkejä
Voit esittää terveydenhuollon ammattilaiselle esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Ovatko munuaiseni terveet?
- Onko minulta hiljattain poissuljettu munuaissairauden mahdollisuus?
- Onko munuaistoimintaa tutkittu sekä veri- että virtsakokeilla?
- Onko virtsassani albumiinia tai jotakin muuta valkuaisainetta?
- Miten voin itse edistää munuaisteni terveyttä?
Myös seuraavat kysymykset voivat olla tärkeitä:
- Mitä käytännössä tarkoittaa, jos minulla on munuaissairaus?
- Mitä minun pitäisi tehdä edistääkseni munuaisteni terveyttä?
- Pitäisikö minun muuttaa nykyistä lääkitystäni?
- Pitäisikö minun harrastaa enemmän liikuntaa?
- Minkälaista liikuntaa voin harrastaa?
- Mitä pitää ottaa huomioon ruokavaliossa?
- Tarvitsenko aterioideni suunnitteluun ravitsemusterapeutin apua?
- Pitäisikö minun käyttää ATR:n salpaajia* tai ACE:n estäjiä* munuaisteni terveyden edistämiseksi?
- Kuinka usein munuaisteni toimintaa pitäisi tutkia?
*ATR:n salpaajat (angiotensiinireseptorin salpaajat) ja *ACE:n estäjät (angiotensiinikonvertaasin estäjät) ovat lääkkeitä, joita käytetään verenpaineen alentamiseen ja/tai kroonisen munuaistaudin yhteydessä ilmenevän munuaisten toiminnan etenevän heikkenemisen hidastamiseen.10,11
Hämmästyttävät munuaiset:
Munuainen on monimutkainen ja erityinen elin, joka huolehtii monista keskeisistä tehtävistä, jotka auttavat ihmisiä pysymään terveinä. Lisätietoa munuaisten toiminnasta löytyy seuraavasta linkistä: World Kidney Day.
Kertomuksia munuaissairauksista
Lue täältä, millaisia kokemuksia ihmisillä ympäri maailmaa on munuaissairauksista: World Kidney Day blogi.
TIESITKÖ TÄMÄN MUNUAISSAIRAUKSISTA?
Maailmanlaajuisesti yli 850 miljoonalla ihmisellä on jokin munuaissairaus. 12
Diabetes ja korkea verenpaine ovat munuaissairauksien kaksi yleisintä aiheuttajaa. 13
Munuaissairaus ei usein aiheuta mitään oireita ennen kuin se on edennyt pitkälle, joten asia kannattaa selvittää. 14
Varhainen hoito hidastaa munuaissairauden kehittymistä. 3
Hoidon avulla voidaan myös ehkäistä muita ongelmia, kuten sydänkohtauksia, aivohalvauksia tai munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä. 3,11
Munuaissairaus suurentaa riskiä saada COVID19-tautiin liittyvä hengenvaarallinen komplikaatio. 15
Viitteet
- WebMD (2018) 850 Million People Worldwide Have Kidney Disease. Available at: https://www.webmd.com/kidney-stones/news/20180705/850-million-people-worldwide-have-kidney-disease. Accessed January 2021.
- National Kidney Foundation. Are you the 33%? Available at: https://www.kidney.org/newsletter/are-you-33-percent. Accessed January 2021.
- World Kidney Day. Chronic Kidney Disease: What is Chronic Kidney Disease? Available at https://www.worldkidneyday.org/facts/chronic-kidney-disease/. Accessed January 2021.
- Kidney Research UK (2018) Kidney health inequalities in the United Kingdom: Reflecting on the past, reducing in the future. Available at: https://kidneyresearchuk.org/wp-content/uploads/2019/02/Health_Inequalities_Report_Complete_FINAL_Web_20181017.pdf. Accessed January 2021.
- World Kidney Day. 8 Golden Rules. Available at: https://www.worldkidneyday.org/facts/take-care-of-your-kidneys/8-golden-rules/. Accessed January 2021.
- National Kidney Foundation (2014) Prediabetes? What does it mean for your kidneys?. Available at: https://www.kidney.org/news/kidneyCare/Summer10/PreDiabetes. Accessed January 2021.
- McClellan WM, et al (2009) Individuals with a family history of ESRD are a high-risk population for CKD: Implications for targeted surveillance and intervention activities, American Journal of Kidney Diseases, 53(3 S3), pp100-106.
- National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases (2016) Preventing chronic kidney disease. Available at: https://www.niddk.nih.gov/health-information/kidney-disease/chronic-kidney-disease-ckd/prevention. Accessed January 2021.
- National Kidney Foundation (2017) Tests to measure kidney function, damage and detect abnormalities. Available at: https://www.kidney.org/atoz/content/kidneytests. Accessed January 2021.
- Kidney Health Australia (2020) Chronic Kidney Disease (CKD) Management in Primary Care, 4th edition. Available at: https://kidney.org.au/uploads/resources/chronic-kidney-disease-management-in-primary-care-4th-edition-handbook.pdf. Accessed January 2021.
- Patient (2017) Chronic kidney disease. Available at: https://patient.info/kidney-urinary-tract/chronic-kidney-disease-leaflet. Accessed January 2021.
- Jager KJ, et al (2019) A single number for advocacy and communication—worldwide more than 850 million individuals have kidney diseases, Kidney International, 96(5), pp1048-1050.
- WebMD. Kidney Disease. Available at: https://www.webmd.com/a-to-z-guides/understanding-kidney-disease-basic-information#1. Accessed January 2021.
- NHS England (2019) Overview: Chronic kidney disease. Available at https://www.nhs.uk/conditions/kidney-disease/. Accessed January 2021.
- Centers for Disease Control and Prevention (2020) COVID-19 (Coronavirus): People with Certain Medical Conditions. Available at: https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/need-extra-precautions/people-with-medical-conditions.html#chronic-kidney-disease. Accessed January 2021.
- National Kidney Foundation (2014) 10 Signs You May Have Kidney Disease. Available at: https://www.kidney.org/news/ekidney/august14/10_Signs_You_May_Have_Kidney_Disease Accessed October 2021
- National Kidney Foundation (2021) Herbal Supplements and Kidney Disease. Available at: https://www.kidney.org/atoz/content/herbalsupp Accessed October 2021
Copyright and Permissions
This quiz is freely available to all. Organizations may link to the quiz but may not refer to it as their quiz and may not use the ISN logo in promotion. The quiz may not be promoted alongside promotion of any pharmaceutical drugs. If you have any questions concerning the rights to use these materials, please contact mmoorthy@theisn.org.
